New York Luodolla #36: Pari sanaa hinnannoususta.

Kuvitellaan hetki että kukkakaalin saatavuus olisi yhtä vaikea kuin tryffelin. Sen etsimiseen ja löytämiseen tarvittaisiin koulutettuja koiria tai porsas, niin kuin tryffelin tonkimiseen maan alta tavataan käyttää. Kukkakaalin kilohinta nousisi pilviin, samalla arvostus, tulisi erilaisia kukkakaaliteemoja, viikkoja, herrain kukkakaali-iltoja, kukkakaaliöljyä, sesongit myötäilisivät resepteineen tätä valkoista möykkyä. Lisää öljyä radalle: parhaassa tapauksessa pitäisi matkustaa Italiaan, kenties Albaan hankkimaan valkoinen kukkiva timantti kerran vuodessa matkalaukkuun, jonka sitten myöhemmin kotioloissa voisi lasauttaa äitienpäivänä myöhäisellä juhlalounaalla tarjolle.

Ihan näin ei ole, ainakaan vielä, mahdollista se olisi jos kukkakaalin saatavuus kuihtuisi ja sitä löytyisi vain muutamasta maailmankolkasta. Tryffelin arvostusta en ole koskaan täysin ymmärtänyt. Ymmärrän kyllä mistä sen hinta muodostuu, saatavuuden, kysynnän ja tarjonnan laki kohtaavat tässä.

Todellisuuteen. Toissapäivänä olin hankkimassa Fairwaystä kassillisen appelsiineja. Kassan täti naputteli koneeseen lukemat 3,15 $/kpl! Yhdestä appelsiinista! Kerroin hänelle kohteliaasti, että nyt taisi tulla lyöntivirhe. Hetken tuumattuaan ja erilaisia muovikatalogeja plarattuaan hän varovasti pyysi anteeksi ja löi tauluun uudet lukemat, tällä kertaa 4,10 $!! Hetken piti hieroa silmiä, sitten tuli kuiskattua supisuomalainen kirosana, miten voi olla mahdollista, että vähän miesten kuulaa pienemmän hedelmän hinta on viime syksystä yli kymmenkertaistunut? Paikalle piti hälyttää vihannesosaston päällikkö. Lopputulemaksi jäi 4,10 $ kappaleelta. Syyksi ilmoitettiin, että Kaliforniassa (lähiruokaa?!), sekä Brasiliassa on piinaava kuivuus ja kyseistä oranssia hintajättiläistä on kohdannut jonkinlainen rutto. Yhä vain oudompaa: hinta määräytyy kuulemma New Yorkin raaka-ainepörssissä.

Pitää olla tarkkana etteivät nämä juuri hankitut appelsiinit pääse kuivahtamaan hetkeksikään, samalla sesonkiajattelua myötäillen pitää hyödyntää appelsiinit kuoria myöten kaikkiin mahdollisiin resepteihin. 

Ensimmäisenä appelsiiniresepteistä tuli mieleeni vanha ravintolakoulusta opittu klassikko Riisiä a’la Malta. Toimenpide on varsin helppo. Keitetään riisipuuro, jäähdytetään se, vatkataan sekaan kermavaahtoa, appelsiinin mehua ja sen raastettua kuorta. Ai hurja! Joskus olisi varmaan hyvä jättää tällaiset arkiston aarteet pölyttymään, mutta samalla muistin kuulleeni, että Nolitassa on juuri tällaiseen riisipuuroon erikoistunut myymälä. Puurokauppa on nimeltään Rice To Riches. Pienessä liikkeessä myydään vain ja ainoastaan erimakuisia riisipuuroja. Siitä sain idean käydä ratsaamassa paikan päällä, josko maltalainen riisi olisi ottanut uusia askeleita evoluution asteikolla.

Rice To Riches. Tungosta ei sisällä juuri, mutta monenkirjavaa sakkia paikalla pyörii. Makuvaihtoehtoja on parikymmentä, idearikkaita nimiä annoksilla, perusreseptiikan sisältö kaikissa yhtä köyhä. Riisipuuroa kermaiseen kastikkeeseen muhennettuna, aivan maltalaisen klassikon tapaan, kylkeen mainostoimiston keksimä seksikäs tai pikemminkin naiivi nimi kuten ”Sex, drugs and rocky road, Take me Tiramisu, Be my banana coconut”. Ilmeisesti markkinointiryhmän johtoajatuksena on, että seksi myy, vaikka tarjolla olisi puuroa.
Valintani osuu Chocolate Chip Flirt puuroon, joka tarjoillaan soikeasta saippuakotelosta. Annoksella hintaa vain vaivaiset 7,50 $. Varovasti laskeskellen katetta annokselle kertyy noin kymmenen kertoimella. Tosin Rice To Richesin suklaariisi ei ole lainkaan huonoa. Huomionarvoista: appelsiiniriisiä, koko konseptin isoäitiä ei ollut tarjolla. Syyn me tiedämme jo.

Jäljelle jäi silti kysymys kotioloissa appelsiinin hyödyntämisestä. Muistini pölyisistä lokeroista tulee hetkittäin mieleen - vähän kerrallaan - että ihan kuin joskus olisi yhdistetty parsaa ja appelsiiniä jolloin lailla. Tarvitaan lisäaikaa viikko, mutta tähän palaamme vielä.

Yelpistä löytyy hyvin infoa ja arvosteluita riisipuuroa myyvästä erikoisliikkeestä: http://www.yelp.com/biz/rice-to-riches-new-york